Siirry suoraan sisältöön

Suomalaisen kulttuurin tärkein rakennus

Yläkuvassa Nunnanlahden vuolukivestä tehty uuni ennen Pariisin maailmaannäyttelyyn 1900 siirtoa. Kuva 1899–1900, Benjamin Frosterus, GTK.

Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa vuonna 1900 käytettiin rakennus- ja koristemateriaalina Nunnanlahden vuolukiveä. Suomalaisen kulttuurin merkittävin rakennus pystytettiin vain lyhyeksi ajaksi. Sen merkitys ja symboliarvo ovat säilyneet sitäkin arvokkaampina.

Suomi sai ensi kertaa oman paviljonkirakennuksen Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Suomi halusi näyttää maailmalle, että se oli kulttuurisesti itsenäinen ja Venäjästä erillinen maa. Integroituminen läntiseen kulttuuriin näkyi paviljongin arkkitehtuurissa. Se oli jugendtyylinen kokonaistaideteos, jossa näkyi sekä kansallisromanttisia että kansallisia piirteitä.

Suomen paviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Nuoret arkkitehdit olivat tutustuneet Pielisen ihmekiveen, jota oli helppo muotoilla käsityökaluilla. Pariisin paviljongin olennaisena materiaalina toimikin nunnalahtelainen vuolukivi. Paviljongin itäportaali ornamentteineen oli rakennettu vuolukivestä, samoin muun muassa komea takka veistos- ja reliefikoristeineen.

Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljongista tuli valtaisa menestys. Se sai osakseen runsaasti huomiota ja ihastelevia lausuntoja. Esimerkiksi Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset keskuskupolin freskot ja Iris-huoneen tuotteet vahvistivat kansallisen taiteen ja taideteollisuuden identiteettiä. Juuan vuolukivi toimi hienosti koristeellisen kansallisromanttisen arkkitehtuurin materiaalina.

Samaan aikaan paviljongin kanssa Arkkitehtitoimisto Gesellius, Saarinen & Lindgrenillä oli jo työn alla yksi kansallisromanttisen tyylin huipentumista maassamme. Myös Helsingin Kluuvissa sijaitsevan jykevän linnamaisen Pohjolan toimitalossa (1899–1901) on käytetty nunnanlahtelaista vuolukiveä sekä julkisivumateriaalina että näyttävissä pääsisäänkäynnin veistoksissa.

Teksti: Tanja Rovio-Murto

Lähteet:
Vauhkonen, Reijo: Suomen vuolukiviteollisuus. Teoksessa Vuosisata vuolukiveä, toim. Salme Kotivuori. Juuka-seura ry 1993.
Kotivuori, Salme: Kengät Kivipölyssä. Teoksessa Vuosisata vuolukiveä, toim. Salme Kotivuori. Juuka-seura ry 1993.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gesellius,_Lindgren,_Saarinen

Nunnanlahden vuolukivestä tehty veistos vuoden 1900 Pariisin maaailmannäyttelyyn. Veistoksia on ollut kaksi kappaletta. vk00578_veistos_low
Nunnanlahden vuolukivestä tehty veistos vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn. Veistoksia on ollut kaksi kappaletta, joista toinen on sijoitettu Geologian tutkimuskeskuksen johtajan huoneeseen. Kuva 1899–1900, Benjamin Frosterus, GTK.
Pariisin paviljokni 1900. Kuva K-SM
Postikortissa näkymä Suomen paviljonkiin Pariisissa, 1900. Kuva Keski-Suomen museo.