Kivikin taipuu osaavissa käsissä

Lasse Martikaisen veistoksessa on mukana sadunomaisuutta: sammakko istuksii sienen alla pysäkillä kyytiä odottaen

Juttu julkaistu alun perin Vaarojen Sanomissa 8.7.2021. Teksti ja kuvat: Piia Juntunen ja Pasi Karjalainen

Ensimmäiset kivenveiston SM-kilpailut käytiin viikonloppuna Juuan Keskuspuistossa. Ellin Taitajat ry:n järjestämien kilpailujen koneveistosarjan voittajaksi tuomaristo valitsi kolilaisen Lasse Martikaisen teoksellaan Pysäkillä, joka nousi myös yleisön suosikiksi. Toiseksi sijoittui joensuulainen Jouko Ojala teoksellaan Kantelija ja kolmanneksi pyhäjärveläinen Timo Nevalainen veistoksellaan Nukkusko vai leikkiskö.

– Martikaisen teoksessa on tehty rohkeasti aukotuksia, pinnat ovat hyvin viimeisteltyjä ja teoksen taiteellinen kokonaisuus on sisällöltään hyvin moniulotteinen, perusteli tuomariston puheenjohtaja Helinä Hoppa voittajavalintaa.

Käsinveistosarjassa kultakorokkeelle pääsivät astumaan rinnakkain juukalainen Jukka Nykänen ja joensuulainen Minna Vartiainen veistostensa Vastuista vapaa ja Kare ansioilla. Kolmanneksi sijoittui tuupovaaralainen Mauri Kekkonen teoksellaan Trombi.

Voittajakaksikon teoksia tuomaristo kuvaili puhutteleviksi ja kilpailun aihetta, villiä luontoa, hyvin kuvaaviksi. Vartiaisen työ sai kiitosta pohjaan asti hiotuista ja hyvin toteutetuista vaikeista muodoista. Nykäsen veistoksessa huomio kiinnittyi vaativaan tekniseen toteutukseen sekä erilaisiin pintoihin ja ulottuvuuksiin.

Hiukkanen satua

Koneveiston Suomen mestaruuden napannut itseoppinut taiteilija Lasse Martikainen kertoi lähteneensä mukaan kilpailuun puhtaasta mielenkiinnosta kokeillakseen, kuinka hän pärjäisi kokeneempia veistäjiä vastaan.

– Kilpailu oli vielä aika lähellä ja sopivalla aikaa, ettei ollut muut työt esteenä. Nyt on iloiset tunnelmat: tavoitteeseen päästiin ja ihan mukava kokemus oli. Teosta ideoidessaan Martikainen käänsi katseensa monista kilpailijoista poiketen ruohonjuuritasolle. Martikaisen veistoksessa sammakko istuu sienen alla pysäkillä kyytiä odottaen.

– Halusin siinä kertoa, että luonnossa kannattaisi kiinnittää huomiota yksityiskohtiin: sieltä voi löytyä kaikennäköistä satumaista, kun tarkasti katsoo. Martikainen kertoi, että kiveä veistettäessä tulee kiinnittää huomiota luston suuntaan, jottei teoksesta lohkea irti liikaa tavaraa. Häneltä kiven työstäminen sujui suuritta mutkitta, vaikka aikataulu asettikin haasteita.

– Kerkesin saada välttämättömät valmiiksi. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisi voinut lisäillä vielä yksityiskohtia.

Vastuu näkökulmana

Käsinveiston SM-kilpailujen jaetulle ensimmäiselle sijalle tiensä veistellyt kiviartesaani Jukka Nykänen totesi tunnelmien olleen palkintojenjaon jälkeen sekavat. Hän oli työnsä tulokseen tyytyväinen mutta totesi veistoksen jääneen keskeneräiseksi.

– Aikataulu käsinveistoon on semmoinen, että saa pitää turhan paljon kiirettä, ei jää viimeistelyaikaa. Jos enemmän aikaa olisi ollut, olisin tehnyt vielä selvät rajat ja viimeistellyt ylimääräiset työstöjäljet pois. Idea karhun kalloa kuvaavaan veistokseen syntyi, kun Nykänen aikansa veistoksen ideaa haeskeltuaan alkoi pohtia luontoteemaa ihmisen ympäristövastuun näkökulmasta.

– Kuolema on pyörinyt mielessä muutenkin isän kuoleman takia. Kallo alkoi jotenkin tuntua, että se täsmäsi tuohon kiveen melkein täydellisesti. Kokeneelle tekijälle kiven työstäminen ei tuottanut ongelmia. Sen sijaan vaikeimmaksi rastiksi Nykänen havaitsi kallon muodon hahmottamisen.

– En ole luonnossa sellaista tutkinut ikinä, enkä muista olenko nähnytkään. Kuvien perusteella hain muotoa, ja se onkin yllättävän omituinen. Nykänen pohdiskeli, josko siirtyisi seuraavan kilpailun tullen koneveistosarjaan saadakseen vapaammat kädet kiven raakatyöstöön.

– Käsin minä pinnan mielelläni veistän, mutta ylimääräisen kiven hakkaaminen vähän nyppii. Konetta käyttäisin sen verran kuin on tarpeen, siitä syntyvä pöly latistaa vähän tunnelmaa. Käsinveiston toinen Suomen mestari, kuva-artesaani ja käsityömuotoilun artesaani Minna Vartiainen kertoi kilpailuviikonlopun olleen jännityksen täyteinen.

– Nyt on tosi helpottunut ja totta kai onnellinen olo. Vartiainen lähti hakemaan veistokseensa luonnon pehmeitä muotoja.

– Nimi ”kare” tulee siitä, että se on synonyymi tuulenvireelle, pienelle laineikolle ja tuulahdukselle. Vartiainen kertoi saaneensa teoksestaan yleisöltä paljon palautetta, kuinka kukin katsoja voi nähdä veistoksessa erilaisia asioita.

– On tullut paljon hiekkarantaa, aaltoa, lainetta ja itselläni mielessä ovat muun muassa vaaramaisemat ja puun kaarnan kuviointi.

Karhun kalloa kuvaava veistos syntyi Jukka Nykäsen pohdittua
villi luonto -teemaa ihmisen vastuun näkökulmasta.
Minna Vartiainen veisti luonnon
pehmeitä muotoja.

Toivotaan perinteeksi

Kivenveiston SM-kisat perjantaina avannut Ellin Taitajien puheenjohtaja Eija Meriläinen muistutti, että kivenveistolla on Juuassa pitkät perinteet, ja paikkakunnalla on ollut useita alan yrityksiä.

– Toivottavasti kivenveistokilpailuista tulee perinne Juuassa, hän lausui.

Tervehdyksensä avajaisin toivat kisojen suojelija maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja kunnanjohtaja Henri Tanskanen. Hirvonen kyseli, mikä olisi sen parempi paikka kivenveistokisoille kuin Juuka, joka on ollut tunnettu kivestään ainakin 150 vuoden ajan.

– Kiveä on Juuassa veistetty nyt esillä olevan taiteen lisäksi erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamaan lämpöä eri puolille maailmaa SM-kisat hän näki symbolina koko Pohjois-Karjalan tulevaisuudesta, joka on yhdistelmä luonnonmateriaaleja, taidetta, tiedettä ja teknologiaa. Hirvonen totesi, että kisat ovat osa Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlavuotta. Vaikka korona varjosti juhlavuoden alkupuolta, kesä vaikuttaa erittäin kiireiseltä. Maakuntaliitto onkin rahoittanut 53 eri juhlavuoden tapahtumaa, ja hakemuksia tuli tuplasti enemmän.

Se kertoo Hirvosen mukaan siitä, että etenkin maakunnan kulttuuriväki on aivan tulessa, kun pääsee vihdoin järjestämään tapahtumia.

Myös kunnanjohtaja Henri Tanskanen korosti, että Juuka on tunnettu niin käsin kuin koneilla veistetystä kivestään. Hän kiitteli Ellin Taitajien tahdonvoimaa järjestää kisat, jotka ovat vaatineet paljon ponnisteluja.